Hakkuut peruttava Syväjärvellä, vaatii lähes 300 suomussalmelaista – Metsähallitus jäädyttää jo talvitietä soidensuojelualueen yli

Lähes 300 suomussalmelaista vaatii Metsähallitusta perumaan hakkuuaikeensa Syväjärvenkankaalla Suomussalmella ja rauhoittamaan keskustaajaman lähialueiden viimeiset maisemaltaan ehjät virkistysalueet hakkuilta.

Sairaanhoitaja ja luontomatkailuyrittäjä, lukiolainen ja eläkeläinen, metsäammattilainen ja opettaja, lääkäri ja kalastaja. He ja suuri joukko muita suomussalmelaisia vaatii Metsähallitusta perumaan hakkuusuunnitelmansa suositussa retkeilymetsässä, keskellä Säynäjäsuon-Matalasuon soidensuojelualuetta.

Samaan aikaan Metsähallitus jatkaa talvitien jäädyttämistä soidensuojelualueella.

Suomussalmelaiset vaativat myös, että Syväjärvenkankaan lisäksi Syväjärvensärkkä, Ruunasärkkä, Särkkäjärven ympäristö sekä Jumalissärkkä ja Hoikansärkkä rauhoitetaan hakkuilta pysyvästi.

He ilmaisevat tahtonsa kuntalaisaloitteessa, joka on toimitettu Suomussalmen kunnalle. Kunnan edellytetään ryhtyvän painokkaisiin toimenpiteisiin asian edistämiseksi.

Sama allekirjoittajajoukko ilmaisee tahtonsa esityksenä myös Metsähallitukselle, Kainuun liitolle ja valtioneuvostolle.

Rakkaat lähivirkistysalueet on rauhoitettava. Metsähallituksen on peruttava hakkuuaikeensa Syväjärvellä ja pidettävä jatkossakin koneensa poissa myös Ruunasärkän, Jumalissärkän ja Hoikansärkän alueilta.

Noin viikossa koottu allekirjoitusten suuri määrä kertoo yleisestä mielialasta Suomussalmella. Metsähallituksen rajua hakkuutahtia ja runneltua maisemaa on siedetty, vaikka tutut metsät ovat kadonneet kovaa vauhtia. Nyt Metsähallitus on pirstomassa suomussalmelaisten arvokkaan lähivirkistysalueen. Tämä ylittää paikallisen väestön sietokynnyksen.

Metsähallitus vakuuttaa hakkaavansa maisemaa säästäen, mutta sitä eivät allekirjoittajat usko. Maisemaa säästävien hakkuiden jäljet on nähty kyllin monta kertaa muissa lähivirkistysmetsissä. Niiden myötä metsien virkistys- ja matkailukäyttö kokevat kovan kolauksen. Luontomatkailun kehittäminen vaikeutuu.

Syväjärvensärkkä, Syväjärvenkangas ja Ruunasärkkä ovat suosittuja ulkoilumetsiä lähellä keskustaajamaa. Samoin Jumalissärkkä ja Hoikansärkkä. Ne on säästettävä, vaativat allekirjoittajat.

Jos Metsähallituksen tulostavoite ei jousta, sitä on kohtuullistettava.

Rauhoitusta vaatimaan on syntynyt paikallisen väen spontaani kansanliike, jonka taustalla ei ole mitään yhdistystä tai järjestöä.

Allekirjoitukset kerättiin kohtaamalla allekirjoittajat henkilökohtaisesti, kyse ei ole nettiadressista. Kaikki allekirjoittajat asuvat Suomussalmella.

Kuntalaisaloite/rauhoittamisesitys allekirjoittajineen on toimitettu sähköpostitse Suomussalmen kuntaan, Kainuun liittoon, valtioneuvoston kansliaan ja Metsähallitukseen.

Lisätietoja:

Päivi Sainio-Rohner, matkailuyrittäjä (yrittäjänäkökulma) 044-2643066

Janne Autere, luontoyrittäjä (yrittäjänäkökulma) 040-5535469

Hannu Huttu, erä- ja luontokuvaaja (alueen maisema ja luonto) 040-5317064

Anne Seppänen 040-7635447

Kuntalaisaloite – esitys Metsähallitukselle, Kainuun liitolle ja valtioneuvostolle

Kuntalaisaloite
Suomussalmen kunnanvaltuustolle
Syväjärvenkankaan, Syväjärvensärkän, Ruunasärkän, Jumalissärkän ja Hoikansärkän rauhoittamisesta hakkuilta

Esitys
Metsähallitukselle
Kainuun liitolle
Valtioneuvostolle

Me allekirjoittaneet Suomussalmen kuntalaiset esitämme, että Syväjärvensärkkä, Syväjärvenkangas, Ruunasärkkä, Särkkäjärven ympäristö sekä Jumalissärkkä ja Hoikansärkkä rauhoitetaan hakkuilta pysyvästi. Esitämme, että Suomussalmen kunta ryhtyy toimenpiteisiin asian edistämiseksi.

Samaa esitämme Metsähallitukselle, Kainuun liitolle ja valtioneuvostolle.

Syväjärven ympäristössä olevan alueen koko on noin 215 hehtaaria metsämaata ja Jumalissärkältä rauhoitettavan alueen koko on noin 345 hehtaaria (liitteenä kartat). Alueet ovat kokonaisuudessaan valtion maata.

Rauhoituksen perusteena ovat alueiden suo- , särkkä- ja metsämaiseman maisemalliset arvot, sekä alueiden luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvot.

Molemmat alueet ovat erittäin tärkeitä paikallisen väestön lähivirkistysalueita. Niillä on myös runsaasti matkailupotentiaalia, joka menetetään varovaistenkin hakkuiden myötä. Luontomatkailuyrittäjyyden toimintamahdollisuuksia ei saa enää hakkuilla heikentää. Luontomatkailu kasvaa jatkuvasti globaalisti huolimatta suhdanteista. Matkailijoita ei voi viedä hakatulle alueelle – se on huonoa palvelua. Ulkoiluun, virkistykseen ja matkailuun sopivia hakkaamattomia särkkämaastoja ei enää muualla lähialueilla ole. Nämä on säästettävä.

Metsähallitus ei saa maksattaa Hossan suojelua eteläsuomussalmelaisilla.

Hakkuu-uhka lähivirkistysmetsissä

Säynäjäsuon-Matalasuon soidensuojelualueen sisällä olevalla Syväjärven alueella aiotaan tänä talvena hakata. Maisemaa säästäen, vakuuttaa Metsähallitus.

Emme usko tätä. Metsähallituksen maisemaa säästävillä käsittelytavoilla muut lähivirkistysmetsät, kuten Akonvaara ja Haverinen, on jo rusikoitu tilkkutäkeiksi. Maastossa on metsätyökoneiden jälkiä, hakkuutähteitä ja hakkuu-aukkoja. Vanhat puut on viety. Erämainen maisema on enää vain muisto Ämmänsaaren lähialueilla.

Ennakoimme, että hakkuu-uhka koskettaa myös Jumalissärkkää ja Hoikansärkkää lähivuosien aikana. Jumalissärkkä ja Hoikansärkkä ovat Syväjärven alueen tavoin suosittuja retkeilymaastoja ja viimeisiä hakkaamattomia särkkiä.

Syväjärven alueesta

Säynäjäsuon retkeilypolku kulkee soidensuojelualueella, siihen rajoittuvilla harjuilla ja lähimetsässä. Maisema on vaihtelevaa ja reitti sopivan mittainen. Polulla on valmiit Metsähallituksen luontopalveluiden ylläpitämät rakenteet, kuten pitkospuut ja taukopaikka, joka on mitoitettu suurille ryhmille. Kävijöitä on paljon. Polun suosio ja tunnettavuus lisääntyy koko ajan.

Säynäjäsuon reitin kiertää jokainen Suomussalmen koululainen. Opetuskäytössä se on erinomainen. Luontomatkailuyrittäjät käyttävät ryhmiään maisemaltaan arvokkaalla alueella. Maisema tuottaa enemmän kuin hakkuut.

Tuotto Suomussalmelle vai valtiolle?

Esimerkiksi rauhoitettavaksi esittämämme Syväjärvenkankaan, Syväjärvensärkkien ja Ruunasärkkien alueen koko on noin 215 hehtaaria metsämaata ja sen vuotuinen puunmyyntitulo tehometsätalouskäytössä olisi 10 000 – 15 000 euroa (200ha x 2,5 m3 / vuosi x 25 € / m3 = 12500 €). Tämä raha menisi valtion kassaan. Jos aluetta käsitellään nyt esitellyllä, maisemaa säästävällä tavalla, puunmyyntitulo on tätä huomattavasti pienempi. Täksi talveksi aiotut hakkuut tuottanevat valtion kassaan alle 200 000 euroa ja saman verran koneyrittäjälle ja kuorma-autoilijalle. Suomussalmen paikallistalouteen rahasta jää korkeintaan murto-osa. Sen jälkeen maisema on pilalla kymmeniä vuosia eikä tuota mitään maanomistajalle eikä luontomatkailuyrittäjille. Virkistys- ja maisema-arvot ovat kärsineet kovan kolauksen.

Hossan imussa kasvava luontomatkailu tuottaa enemmän. Jos esimerkiksi 3 vuorokauden mittaisen leirikoulun hinta on 240 euroa (sis. ALV%24) (ohjelma, ruokailu, yöpyminen) oppilasta kohden, ja yksi päivä siitä vietetään Säynäjäsuolla, alue tuottaa 80 euroa (-ALV%24) per oppilas. Jos luontomatkailuyrittäjät käyttävät alueella 200 henkilöä vuodessa, jo pelkästään yrittäjien laskutus on arviolta 16 000 euroa (-ALV%24). Tämän lisäksi matkailijat käyttävät myös muita paikkakunnan palveluja, käyvät kylpylässä ja ostoksilla. Yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille (www.tem.fi/matkailu). Jos alue hakataan, se heikentää luontomatkailun kehittymisen mahdollisuuksia Suomussalmella.

Metsähallitus itse sanoo nettisivuillaan, että rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Vetoamme tähän.

Terveyshyödyt

Särkillä ja niiden ympäristöissä kiertelevät polut ovat tärkeä henkireikä paikallisille ihmisille. Luonnon tuomista terveyshyödyistä puhutaan yhä enemmän. Niitä suomussalmelaiset ammentavat näiltä viimeisiltä lähivirkistysalueiltaan. Hakattu alue ei piristä ketään. Moni paikallinen asukas löytää suolta ja särkiltä sielunmaisemansa. Merkittävää on, että alueet ovat lähellä keskustaajamaa. Hossan kansallispuisto on hieno asia, mutta Hossaan on keskustasta sata kilometriä.

Näihin hakkuisiin ei ole varaa

Suomussalmelaiset eivät juuri hyödy näiden alueiden hakkuista. Metsän rauhoittamisesta sen sijaan hyödymme paljon. Metsähallitus hakkaa Suomussalmella rajusti. On vähintään kohtuullista säästää edes väestölle rakkaat lähivirkistysmetsät koskemattomina.

On täyttä tuhlausta hakata näissä herkän kauniissa särkkämetsissä. Köyhällä Suomella – saati sitten Suomussalmella – ei ole varaa siihen.

Me, joukko suomussalmelaisia – äänestäjiä ja veronmaksajia – esitämme, että Suomussalmen kunta, Metsähallitus, Kainuun liitto ja valtioneuvosto ryhtyvät toimenpiteisiin hakkuiden estämiseksi ja alussa mainittujen alueiden rauhoittamiseksi hakkuilta pysyvästi.

Toimenpiteiden on oltava niin painokkailta, että uudelta metsäkiistalta vältytään.

Liitteinä rauhoitettaviksi esitettävien alueiden kartat:

Rajauskartta1 Jumalissärkkä/Hoikansärkkä
Rajauskartta 2 Jumalissärkkä/Hoikansärkkä
Rajauskartta 3 Syväjärvi

Suomussalmella 6. joulukuuta 2016

289 suomussalmelaista allekirjoittajaa + Suomussalmen lukion oppilaskunnan hallitus ryhmänä.

(Lista allekirjoittajista on toimitettu Suomussalmen kuntaan, Metsähallitukseen, Kainuun liittoon ja valtioneuvoston kansliaan.)